Yliopiston terveystieteiden dekaanin kansliassa odotan ensitapaamistani korkea-arvoisen afrikkalaisen viranhaltijan kanssa. Afrikkalaisittain hierarkian huipulla istuva henkilö tekee itsevaltaisesti päätökset, ja on tärkeää, että asiat kierrätetään aina pyramidin huipun kautta.

Eldoretissa suurin osa asioista liikkuu vielä perinteisesti paperilla. Ja tietysti näiden papereiden on niin ikään liikuttava.Kanslian eteisessä on erillinen huone pullollaan luotaan työntävän oloisia,
arkistoituja ja puolisiistejä paperituppaita.

Asiani koskee rekisteröitymistäni yliopiston opiskelijaksi, ja astun dekaanin luo ystävällistä reippautta huokuen.
"Hyvää päivää herra!" sanon.
"Hyvää päivää", dekaani Otsyula vastaa, mutta jatkaa nopean hengenvedon jälkeen ripaus välinpitämättömyyttä äänessään:
"Erotan sinut koulusta jos et pukeudu asiallisesti."
Häkellyn yllättävästä kommentista, mutta tiedustelen häneltä miten oikein tulisi pukeutua.
Dekaani hymähtää tympääntyneenä ja tekee kädenliikkeen shortsieni suuntaan.
"Asiallisesti", hän sanoo.
Tampereelta ostamani reisitaskulliset puuvillashortsit eivät tee häneen vaikutusta.

Vaikka oppitunti tässä teroittaa, että shortseissa ei voi mennä tapaamaan dekaania (suorat housut on paras prässätä joka virastovierailulle), katson kansliasta poistuessani dekaanin luo jonottavien hiljaista joukkoa ymmärtävämmin. Myös turha reippaus on syytä jättää odotushuoneeseen, sillä usein afrikkalainen virkailija haluaa tuntea asemansa vaikutuksen. Alempiarvoisella ei ole syytä hyvään itsetuntoon.

Autokoulun loppukokeessa päätän ottaa toisen taktiikan.Kävelen tarkastajien eteen häntä koipien välissä, hymyttömänä ja hiljaisena. En ojenna kättäni tervehdykseen. Odotan käskyjä.
Yhä ilmeettömänä vastailen kysymyksiin seinään tuijottaen. En edes poistu huoneesta oma-aloitteisesti, vaikka kysymykset loppuvat.

Seisoskelen tarkastajien kopissa, ja uusia tentattavia valuu sisälle.Yksi virkailijoista nostaa katseensa hetkeksi papereistaan ja äännähtää hieman turhautuneesti:
"Voit mennä ulos. Olet läpäissyt."

Palaan pihamaalle aurinkoiseen keskipäivään, jossa tentattavat odottelevat
varjossa. Hiljaisina ja apaattisen oloisina.Tämä afrikkalainen hissuttelu on osa toimistokulttuuria, jossa asiakkaan ei tule olla edukseen. Ei edes tamperelaisissa shortseissa.