Lähdön hetkellä voi hieman helpottaa haikeutta kertaamalla niitä mukavia asioita, joita Afrikasta löytyy.
Ensimmäinen kiitos kuuluu malariahyttysille, jotka purivat uskollisesti, vaikka jaksoin taistella niitä vastaan verkoin ja suihkein.

 

Niinäkään iltoina, joina en jaksanut rullata hyttysverkkoa huolellisesti patjan reunojen alle, hyttyset eivät laiminlyöneet osaansa hyttysinä.

 

Kiitos kuuluu myös Lariam-merkkiselle malarianestolääkkeelle, joka ei aiheuttanut minulle sivuvaikutuksena "psykoosia, hallusinaatioita tai mielialan ailahtelua", vaikka näistä lääkäri varoitteli.
Joinakin iltoina tosin tuijottelin epäluuloisena hyttysverkon läpi odottaen, että hallusinaatiot hiipivät esiin minä hetkenä hyvänsä. Säästyin ainakin malarialta.

 

Kirjoittelen näitä jäähyväisiä Afrikan "rikollisuuspääkaupungiksi" nimetyssä Nairobissa. Kokemukseni mukaan Nairobi on kuitenkin ihan elämisen arvoinen paikka, vaikka täältä löytyy myös Afrikan suurin slummi. Kiberan slummialueella elelee vähintään 700 000 ihmistä. Odottelin jonkin sortin kriminaalista yhteenottoa juuri Nairobin kaduilla, varas iskikin Kisumussa. Onnekseni lompakkoni varastanut nuorimies edusti jonkin asteen herrasmiesvarasta, sillä kun huomasin tapahtuneen ja seurasin varasta, sain vaadittua kukkaroni takaisin.

 

Tästä huolimatta kiitos myös Kisumulle. Siellä sain syödä erinomaista hedelmäsalaattia, jota vain
lähetystyöntekijä Tuula Leppäsen apulainen Elisabeth osaa valmistaa. Afrikan tuoreita hedelmiä tulee ikävä. Kadulta voi ostaa tuoreen ananaksenpalan kymmenellä sentillä ja virkistätätyä lisäaineettomilla appelsiineilla, mangoilla ja passion-hedelmillä.

 

Uusi tuttavuus minulle oli papaija, jonka siemeniä pureskelemalla saa vatsan rauhoittumaan. Vaikka siemenet näyttävät aivan raatokärpäsen munilta ja joidenkin mielestä myös maistuvat niiltä, ne todella rauhoittavat vatsaa.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kun jo mainitsin lähetystyöntekijät, lisättäköön että he ovat osoittautuneet kelpo porukaksi, jotka tulevat hyvin toimeen kenialaisten kanssa. Heillä ei ole päässään valkoista lähetystyöntekijän kypärää, niin kuin ennen vanhaan. Mutta heillä on todellinen ajatus ja taito auttaa. Ja mikä parasta, heillä on tapana rakentaa sauna aina sinne, minne he menevät.

 

Eläinkunnan puolelta - hyttysten lisäksi - on syytä kumartaa paviaanien, seeprojen, liskojen, torakoiden ja "seinänporaajien" suuntaan. Paviaanit, liskot ja torakat ovat selvästi sympaattisia. Paviaanit ovat myös omasta mielestään symppiksiä, ja parittlevatkin asian johdosta mombasalaisen apinasairaalan hoitajan mukaan "päivin ja öin, kiusaksi asti".

Seeprat pääsevät listalle siitä syystä, että en keksi syytä siihen, miksi evoluutio raidoittaa Nairobin valtatien varrella laiduntavan savannieläimen mustavalkoiseksi? "Seinänporaajat" ovat suuria ampiaismaisia herhiläisiä, jotka osaavat porata suuren reiän jopa kakkosneloseen. Tämän tempun nämä hyönteiset tekevät mitättömän ohuella kärsällään.

 

Kenialaiset voittavat kuitenkin eläinkuntaa suuremman kiitoksen kyvyllään antaa asioille ja lapsilleen ennakkoluulottomia nimiä. Englannin kieli juurtui Keniaan viime vuosisadan mittaan, mutta täällä on otettu jossain kohdissa vapaus keksiä sanoille uusia merkityksiä. Hotelli ei tarkoita Keniassa hotellia, vaan ruokapaikkaa. Niinpä ei kannata innostua kenialaisen maaseudun äkkiseltään runsaista majoitusvaihtoehdoista: Luksus-hotellia, Hilton-hotellia ja Valtatie-hotellia tulee vastaan tuon tuosta. Usein huolella kirjoitetun kyltin lisäksi paikalla ei olekaan paljon muuta.

 

Mutta yhtä kaikki, näissä hotelleissa myydään ruokaa. Kunnioittaakseni kenialaista elämäntajua: missä muualla näet neljän neliön kokoista tummanpuhuvaa koppia, joka on pelottomasti nimetty Beverly Hills-hotelliksi?

 

Viimeinen kiitos menee kenialaiselle isälle, jota jo mainittu diakonissa Tuula Leppänen oli auttanut. Kiitollinen isä tuli kysymään Tuulalta, josko hän voisi nimetä esikoispoikansa Tuula Leppäseksi. Isä selitti, että on paikallinen tapa ja täysin normaalia nimetä esikoinen arvostetun ihmisen mukaan. Tuula pyysi, että lapselle keksittäisiin kuitenkin jokin toinen nimi. Niinpä joudun nyt lähtemään Keniasta, joka ei koskaan saanut omaa Tuula Leppästään.